Kesän 2015 SM-viestit juostiin Seinäjoella 4.-5.7. Lempäälän Kisa Yleisurheilun taival ennen kisoja ja niiden aikana oli monivivahteisen vaiherikas. Kisat pitivät lekiläisittäin sisällään hyviä suorituksia sekä harmillista dramatiikkaa eli kaikkea sitä mitä hyvään urheilukilpailuun kuuluu. Matkassa oli tällä kertaa viisi joukkuetta, kaikki tyttöjen/naisten sarjoissa. Poikien/miesten joukkueet putosivat loukkaantumisten vuoksi valittavasti pois lähtölistoilta jo ennen kisojen alkua.
Lauantaina tulessa olivat pikaviestimenijät. N19-sarjan 4x100m joukkue Tanja Lähdekorpi-Eerika Reunanen-Noora Leppimaa-Laura Ruonala juoksi mallikkaasti ajan 51.29 ja sijoitus alkuerissä oli 11. Finaalipaikka jäi reilun kahdeksan kymmenyksen päähän. Nuoren joukkueen (16-18v) tulos on N19, N22 ja naisten sarjan LeKi-ennätys, edellinen olikin jo vuodelta 1995. Vastaavalla 4x100m matkalla T15-nelikko Johanna Ranta-Jasmin Juujärvi-Nea Karppinen-Venla Ranta juoksi ajan 53.36 sijoituksen ollessa 29. Kun joukkueita oli lähes 60, niin puolivälin sijoitus tytöiltä oli oikein mainio.
Sunnuntaina kisat alkoivat aina niin arvoituksellisilla aitaviesteillä. Niissä sattuu ja tapahtuu, niin nytkin. N17-sarjan alaikäinen joukkue Nea Karppinen-Tanja Lähdekorpi-Eerika Reunanen-Jasmin Juujärvi lähti matkaan ennakkoluulottomasti; ainoastaan Tanja oli ennen tätä ko. matkan kisoissa juossut. Mutta ei se mitään, sillä tytöt juoksivat erinomaisesti ja kellottivat alkuerissä ajan 64.10, jolla sijoitus oli kuudes ja paikka B-finaalissa varmistettu. Tulos on sarjojen N17 ja N19 LeKi-ennätys. Aikataulu oli tiukka ja heti perään saman ikäluokan joukkue Nea Karppinen-Noora Leppimaa-Jasmin Juujärvi-Eerika Reunanen siirtyi 4x300m callingista kentälle. Hieno juoksu jälleen kaikilta ja erävoitto tuli Eerikan ankkuroimana lennokkaasti maaliin ajalla 2.53,56, mikä tiesi finaalipaikkaa tässäkin lajissa. Tulos oli tietenkin N17-sarjan LeKi-ennätys. Hienoa katseltavaa oli erävoitto, kun tyttöjen taakse jäivät mm. sellaiset seurat kuin Jyväskylän Kenttäurheilijat, Seinäjoen Seudun Urheilijat, Turun Urheiluliitto, Esbo IF ja Oulun Pyrintö.
Finaaleihin mentäessä olikin LeKi-leirissä jo odottavaa kutinaa ilmassa. Aitaviestijoukkueen B-finaalipaikka tiesi jälleen tv-näkyvyyttä. Epäonni astui kuitenkin peliin, kun Nea kaatui rajusti aitaan avausosuudella. Monen joukkueen ja urheilijan matkanteko olisi päättynyt siihen, mutta Nea nousi ylös ja taisteli hienosti osuuden maaliin. Muillakin finaalijoukkueilla oli vaikeuksia ja loppuosuuksilla LeKi-joukkue nousi niiden tuntumaan. Televisiolähetyksessä kommentaattori huomioikin kauniisti Nean ja koko joukkueen suorituksen, joten kannattaa kaikesta dramatiikasta huolimatta kisa sieltä katsoa, mikäli joltain meni sunnuntain lähetys ohitse. Lopputuloksissa LeKi-joukkue oli kahdeksas. Ensiavun kautta siirryttiin 4x300m finaalistarttiin. Se jäi sitten jalkavaivojen ja varmuuden vuoksi kolmeen osuuteen ja keskeytys tuli viimeisessä vaihdossa. Lopulta joukkue hylättiin vielä jälkikäteen ratarikon vuoksi ja näin sijoitus oli finaalin 16. Alkuerisssä joukkue oli 12. paras.
Yksi viesti oli jäljellä kun siirryttiin 15-sarjan 4x800m matkoille. Tyttöjen joukkue Venla Ranta-Anniina Mahkonen-Hilda Kukonlehto-Johanna Ranta juoksi ykköserässä, kun tilastoaikaa ei kaudelta ollut. Tytöt tekivät tasaisen varmaa työtä ja liki identtisillä osuusajoilla juoksivat erän ylivoimaisen voittoajan 10.04,01. Tulos oli aivan erinomainen, etenkin kun se tehtiin ensimmäistä kierrosta lukuunottamatta täysin yksin takasuoran vastatuulta halkoen sekä ilman veto- ja kiriapua. Kuumassa erässä mitalikolmikko pisteli alle kymmenen minuutin ja seuraavat kaksi joukkuetta hieman yli, joten LeKi-tyttöjen sijoitus oli seuralle kisojen paras eli kuudes. Mielenkiintoista olisi ollut nähdä mitä olisi tapahtunut, mikäli tytöt olisivat olleet jälkimmäisessä erässä? Pronssimitali otettiin kuitenkin vain yhdeksän sekuntia nopeammalla ajalla ja siinä oli mukana kaikki mahdolliset avut kilpailun aikana. Ainakin kilpailun luonne olisi ollut täysin erilainen. Tyttöjen aika oli luonnollisesti uusi LeKi-ennätys.
SM-viestit vaativat pieneltä seuralta lähes kaikkien urheilijoiden mukanaoloa, eikä juurikaan loukkaantumisia tai muita poissoloja pysty helpostikaan korvaamaan. Näin ollen joukkueita putosi pois, tätä oli toki monella muullakin seuralla. Mutta nyt nuollaan haavat ja kerätään voimia tuleviin koitoksiin.
Kaikki tulokset: http://www.tilastopaja.org/db/fi/tulokset.php?CID=21397 [2]
Lauantain kuvia galleriassa: http://lekiyu.kuvat.fi/kuvat/Viestijuoksun+SM+2015+Seinäjoki/ [3]
Kuvat Markku Ruonala.
TOP6 huomiot SM-viesteistä:
1) Pohjanmaalla järjestetään hienoja kisoja. Tulossa Seinäjoelle ovat vuoden 2017 Kalevan Kisat. Luonnollisesti jo nyt huippukuntoinen kenttä remontoidaan ennen sitä. Urheilu on Seinäjoen seudun painopistealueita ja se näkyy kunnan päätöksenteossa. Huomattavaa myös on, että yritykset ja yksityiset tukijat ovat vahvasti mukana urheilussa seurojen apuna. Sen voi huomata pitkistä nimilistoista urheilupaikkojen seinillä.
2) Kaikilla joukkueilla tuntuu olevan samoja haasteita, on sitten kyseessä pieni erikoisseura tai johtava yleisseura. Mitäköhän oli tapahtunut Hämeen piirin kärkiseuralle ja SM-viestien kestomenestyjä Pyrinnölle? Miesten sarjoissa oli yksi joukkue 17- ja toinen 19-sarjassa, loput 15-sarjassa. Mitä ihmettä? Seuran viidestä mitalista kolme tuli T15-sarjoista. Yksi hyvä asia tässä kuitenkin on, että ainakin nyt tuon SM-viestien nuorimman ikäluokan arvostus nousee Hämeenkin piirissä.
3) Huolimatta kohdasta 2) niin punakone jyräsi Seinäjoella. Tällä kertaa kyseessä oli HIFK, jonka juoksuvoima oli musertavaa, mutta myös mahtavaa katseltavaa. Seura keräsi (nähtävästi) seitsemän mestaruutta ja kolme niukkaa hopeasijaa olisi myös voinut kirkastua kultaisiksi. Huikeita joukkueita, huikeaa seuratyötä!
4) Pirkanmaalaisittain sykähdyttävä hetki oli 19-sarjan TU-38 miesten 4x400m mestaruus. Se oli huikean ennakkoluuloton juoksu ja ankkuriosuudella (Lempäälän) Aleksi Heimonen teki aivan käsittämättömän häikäisevän osuuden. Siinä jäi tilastokärjet nuolemaan näppejään ja ansaittu voitto TU:n miehille! Kyllä myös erävoitot ovat SM-viesteissä varsin sykähdyttäviä ja näitä LeKi YU:n katsomoväki sai todistaa peräti kaksi kertaa!
5) Tänä vuonna jossiteltavaa ei vaihto- ja ratarikoista ollut. Videovalvonta oli äärimmäisen hyvin hoidettu, jonka seurauksena varsin monta hylkäystä tapahtui. Yleisurheilussa on varsinainen sääntöviidakko, mutta tässä tilanteessa käytäntö oli reilu peli. Kerrankin isot ja pienet seurat ovat samalla lähtöviivalla, kun protestoivaa kisatapahtumissa on.
6) Myös kisojen ensiapu toimi moitteitta. Se tuli todennettua useammakin kerran ja useamman lekiläisen voimin. Valitettavasti. Mutta suuri kiitos hyvästä palvelusta!